Antautuminen elämälle

Antautuminen elämälle

Sep 03, 2020

Antautuminen- mitä se merkitsee? Olen viime aikoina pohdiskellut erilaisten sanojen merkitystä ja sitä, miten olen niitä toteuttanut omassa elämässäni. Antautuminen on yksi hyvin moniulotteinen sana kuten aiempi sanani vahvuus. Mitä sinä ymmärrät antautumisella? Kerro omat kokemuksesi kommenttikenttään😊

Mene meren rannalle. Seiso vesirajassa ja anna aaltojen tulla jaloillesi. Pystytkö pysäyttämään ne? Et, et tietenkään voi. Koska kyse on luonnon voimasta, joka on voimakkaampi kuin sinä, etkä pysty kontrolloimaan sitä. Ja vaikka yrittäisit, aallot jatkavat kuitenkin kulkuaan, ne tulevat ja menevät, sinusta huolimatta. Se on suurempi voima kuin sinä. Se on korkeampi voima. Luotatko siis siihen, että vaikka et pystykään kaikkea näkemään, on olemassa sielu, maailmankaikkeus, korkein viisaus? Osaatko antautua tälle suuremmalle viisaudelle?

Antautua- osaatko antautua elämän virralle? Osaatko antaa asioiden tapahtua, luottaa siihen, että todellakin jokin korkeampi voima (Jumala, korkeampi minä, valo-olennot, oppaat tai mikä se sinulle sitten onkin) ohjaa elämääsi? Yksinkertaisimmillaan antautuminen on juuri sitä, antautumista korkeammalle voimalle ja elämän virralle. Itse olen huomannut kamppailevani vastaan ja pitkään. Lyönyt päätäni seinään, yrittänyt ja yrittänyt jotakin asiaa, vaikka se ei vain kerta kaikkiaan ole lähtenyt onnistumaan. Elämä on halunnut silloin kertoa, että päästä irti, antaudu, asiat järjestyvät muulla tavoin kuin siten kuin olen ajatellut tai yrittänyt puskea voimalla eteenpäin. Tekemisessä ei ole mitään pahaa, tekemistä tarvitaan, että saadaan sydämestä käsin luodut asiat toteen. Yleensä parhaiten asiat onnistuvat, kun energiat ovat kohdillaan. Kun asioita tekee ilosta käsin, sydämestä käsin, ne menevät yleensä nappiin ja tuottavat iloa myös muille. Ilon löytäminen ei ole aina ihan helppoa tässä suorittamisen maailmassa.

 

Toisaalta on vaikeaa hahmottaa, missä kulkee terveen tekemisen ja puskemisen raja. Tiedätkö sinä sen? Ihmisellä kun on taipumus olla toisinaan laiska tai luovuttaa liian helposti. Eli jos on kurja olo ja haemme parempaa fiilistä ja toimintatarmoa tekemällä (vaikkapa kuuntelemalla motivaatiovideoita tai piristävää musiikkia), onko se keinotekoista ja puskemista? Haluaisin vastata, että ei ole. Että saamme oikeasti muutettua toimintatapojamme, se vaatii ensin ajatustavan muutosta (positiiviseen) ja myös käytöksen muutosta. Eli jos haluat ajatella positiivisemmin, hymy, joka on kehon toiminto, vahvistaa tätä positiivista toimintamallia, koska se vie signaalit aivoihin asti. Ehkäpä malli, jossa hyvää oloa (joka johtaa motivaatioon ja toimintaan) haetaan tanssimalla, hyppimällä tai kuuntelemalla motivaatio podcasteja, ei olekaan hassumpi. Asian ydin on kaiketi se, että jos kehosi on kertonut pienen pienellä ahdistuksen tunteella, että tämä ei ole nyt minun juttuni, ja olet ohittanut tuon tunteen ja vain jatkanut tekemistä, silloin se muuttuu puskemiseksi.

Toisin sanoen- oletko osannut antautua sydämen ohjaukseen? Osaatko hiljentyä kuuntelemaan kehosi viestejä? Nyky-yhteiskunnassa järki ja mieli sanelee hyvin pitkälti monien tekoja ja toimintaa. Itse elin lähes 35- vuotiaaksi hyvin pitkälti maskuliinisen, järjellä tekevän energian vallassa, enkä juurikaan kuunnellut sydämeni ja sieluni hentoja kuiskauksia tai kehoni viestejä. Nyt kun viime vuosina olen pikkuhiljaa antautunut enemmän sydämen ohjaukseen, tiedän, että olen oikealla tiellä. Helppoa se ei edelleenkään ole. Osaammeko enää edes kuunnella sydäntämme? Se vaatii harjoittelua, hiljentymistä, kehon viestien tulkintaa ja sisäänpäin kääntymistä. Ajatusten virran tarkkailua mutta ei niiden mukaan toimimista. Tiesit varmasti, että esimerkiksi uuteen makuun totutaan useiden ja useiden maistamiskertojen jälkeen. Tiesitkö, että toimintatapojen muutos vaatii 70-80 toistoa, että tavat oikeasti muuttuvat? Jotkut toimintatavat ovat meissä niin sisäänrakennettuja, että niiden muutos vaatii melkoisesti työtä ja ahkeruutta ja uskoa. Voisin jopa väittää, että sanonta ”fake it till you make it” ei ole ihan väärä siinä mielessä, että jos positiivinen ajattelu ja hymy johtaa toiminnan muutokseen, se on hyvä asia, vaikka sitä hymyä joutuisi aluksi hieman teeskentelemään.

Antautuminen- monelle tulee lisäksi mieleen seksuaalinen nautinto, naisen täydellinen antautuminen miehelle. Tästä en ole täysin samaa mieltä. Kyllä, antautuminen on tärkeää, että voi kokea nautintoa ja yhteyttä kumppaniin. Antautuminen puolisolle täysin luottaen ja omaa kehoaan rakastaen, ilman suorituspaineita tai tavoitteita. Mielestäni naisenkin kuuluu osallistua, eikä vain odottaa, että häntä hellitään. Ihanaan rakasteluun kuuluu molemminpuolinen rakkauden, hellyyden ja nautinnon antaminen ja vastaanottaminen ja yhteyden kokeminen. Sellaisen selittämättömän yhteyden, kipinän jostakin korkeammasta, jota ei näe silmillä. Kipinän sielusta, korkeimmasta minästä, Jumalasta sinussa. Voiko sitä siis olla silloin olemassa? Voiko korkeampaa voimaa olla olemassa? Epäiletkö vieläkin? Minä en.

Jospa emme uisikaan aaltoa vastaan puskien, huohottaen ja nenä täynnä suolavettä, vaan heittäytyisimme aallon harjalle, joka johdattaa meidän kevyesti eteenpäin kohti rantaa? Kumman vaihtoehdon sinä haluat valita?

Lämmöllä, Anu

Close

50% Complete

Two Step

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua.